Yhteispohjoismainen luonnonkukkapäivä 20.6.

LUONNONKUKKIEN PÄIVÄ KUTSUU SUOMALAISET RETKELLE 20.6.

Yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietetään sunnuntaina 20.6.2010 kaikissa Pohjoismaissa samanaikaisesti. Päivä on perinteisesti Juhannusta edeltävä sunnuntai. Suomessa järjestetään kymmenittäin opastettuja retkiä ja Lopella on retkikohteena historiallinen Kappalaisentalo ja sen pihapiiri ja niityt. Pappilanpuiston niityt on pidetty avoimena jatkuvalla kyyttökarjan laidunnuksella, mikä lisää luonnon monimuotoisuutta ja antaa taantuville, jopa uhanalaisille kasvilajeille kasvumahdollisuuden ja elinympäristön. Näitä ovat mm. ketoneilikka ja puna-ailakki. Ahomansikka on tänä vuonna luonnonkukkapäivän teemakasvi.
Opastettu retki on ilmainen, eikä siihen tarvitse ilmoittautua. Tulet vaan paikalle ennen klo 11 osoitteeseen Nyynäistentie 35, 12640 Jokiniemi. Varustus sään mukaan. Mukaan voi ottaa eväitä, mutta Pappilanpuiston kahvilasta saa myös kahvilapalveluja kohtuuhintaan.
Luonnonkukkapäivän juuret ovat Tanskassa, jossa sitä on vietetty vuodesta 1988 lähtien. Ruotsissa ja Norjassa päivää alettiin viettämään vuonna 2002, Suomessa 2003 ja Islannissa 2004.
Luonnonkukkapäivän järjestävät Suomessa Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL, Kasvityöryhmä, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, Metsähallituksen Luontopalvelut, Natur och Miljö, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Suomen biologian seura Vanamo, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen ympäristökeskus. Lisätietoja: Jouko Helander 050-5305601, Hannu Heikkinen 050-5305602 sekä Erkki Holttinen: erkkiholttinen@luukku.com

Valtakunnallinen maatiaiskanaseminaari 19.6.

MAATIAISKANASEMINAARI 19.6.
Pappilanpuistossa järjestetään lauantaina 19.6. maatiaiskananpitäjien kesäpäivä. Tämänvuotisessa tapaamisessa on aiheena luomutuotanto. Siitä pitää alustuksen kotieläinagronomi Katarina Rehnström. Lisäksi seminaariesitelmissä käydään läpi maatiaiskanan säilytysohjelman tilanne ja kuullaan aktiivisten kasvattajien tuoreimmat kuulumiset. Suomessa on 2500 maatiaiskanaa, ne ovat jakaantuneet yli kymmeneen eri kantaan. Kannat tunnetaan nimillä Alhon, Jussilan ja Lindellin kanta tai tyrnävän- ja savitaipaleenkanta tai horniolainen, iittiläinen, ilmajokinen, jalasjärvinen, kiuruvetinen ja piikkiöläinen. Pappilanpuistossa on nähtävillä tilalla pidettävä hämäläinen kanta. Säilytysohjelmassa on tällä hetkellä mukana 178 kasvattajaa. Sekä maatiaiskanojen että säilyttäjien määrä on ilahduttavasti noussut viimeisen vuoden aikana. Maatiaispäivän järjestää MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), joka myös koordinoi säilytysohjelman toteuttamisen. Yhteystiedot:
Asko Mäki-Tanila, professori, MTT puh. (03) 4188 3601 tai 040 755 2339, s-posti: Asko.Maki-Tanila@mtt.fi Katarina Rehnström, kotieläinagronomi puh. 050 400 2556, s-posti: Katarina.Rehnstrom@proagria.fi

Makuja, joita ei ole

Makumatka Pappilanpuistoon vie Sinut keskelle makuja ja tuoksuja, joita et mistään muualta löydä.

Tilalla kasvatetaan alkuperäisrotuja, kuten ISK-karjaa eli kyyttöjä, saaristolaislampaita ja maatiaiskanoja. Kaikki ruoat on tuotettu omalla tilalla tai kerätty lähimetsistä: siis todellista lähiruokaa, jonka hiilijalanjälki on lähes nolla. Ruokalista vaihtelee vuodenaikojen mukaan: talvella tuhdimpaa, kesällä kasviksia, syksyllä sadonkorjuu.

Talvinen lounas-päivällinen:

Graavattua kyytön ulkofilettä

- munakas maatiaiskananmunista (Hämeen kanta)

- punajuuriterriini

- Louhisaaren kurkut

Lammaspataa saaristolaislampaasta

- palsternakkapyre

- uunijuurekset

- riihiruisleipä, kyytön kirnuvoi

- kyytön tinkimaito, kotikalja, vesi

Hunajamarinoitua kyytön tuorejuustoa

- mansikkasose

Ruokailun lisäksi mahdollisuus tutustua maatiaiskasveihin ja –rotuihin sekä kuulla kertomus tilan historiasta. Tilalta voi myös ostaa tai tilata kyyttötuotteita.

Hinta: 33,00/ henkilö, ryhmän koko 15- 35 henkilöä .

Pappilanpuisto järjestää pientuotantoon ja lähiruokaan liittyviä kursseja ja tapahtumia. Asiantuntijoina ovat alansa parhaat tuntijat, kokit ja mestarit . Katso aiheet ja aikataulu:

www.pappilanpuisto.net

/Hannu

Pappilan kevät 2010 - kurssit ja tapahtumat

KOSKETA LEHMÄÄ LA 20.02 Yhteistyössä Pappilanpuisto ja Maatiainen ry. Tapahtumaisäntänä Ilmari Majuri. Tilaisuus avoinna kaikille, ei pääsymaksua. Ravintolasta lähiruokaa, pikkusuolaista, kahvia ja leivonnaisia.Tila avoinna klo 10-16

KUUN KIERTO TO 04.03. klo 17,30 alkaen. Miten kuunkierto vaikuttaa kasveihin, eläimiin ja ihmisiin? Milloin kannattaa kylvää, milloin istuttaa, milloin korjata sato? Kysymyksiin vastaa asiantuntija Anne Pöyhönen. Mahdollisuus ostaa alan kirjallisuutta. Iltakurssi, joka päätty keittopäivälliseen. Hinta: 20,00/hlö. Osanottajamäärä 30 henkilöä. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

ELÄIMET JA LAPSET Lankalauantain 4.3. perhetapahtuma kaikenikäisille. Eläinvauvoja, pikkuvasikoita ja karitsoja. Tila avoinna klo 10-16. Avoinna kaikille. Ei pääsymaksua. Ravintolasta lähiruokaa, pikkusuolaista, kahvia ja leivonnaisia.

RUNOILTA E.N. Setälän aikalaisten runoja kuullaan Lopen kulttuuritoimen järjestämässä runoillassa. Kahvitarjoilu. Hinta:10,00/hlö. Osanottajamäärä 30 henkilöä.

PELARGONIA-ILTA Haluatko tietää kaiken pelargonioista? Asiantuntija Jouko Pukki kertoo, opastaa ja vastaa kysymyksiin. Samalla mahdollisuus ostaa edullisesti uusia lajikkeita. Ravintolasta iltapala. Hinta: 20,00/hlö. Osanottajamäärä 60 henkilöä. Tilaisuus pidetään navetan vintillä. Varustus sään mukaan. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tilaisuus järjestetään Äitienpäivän jälkeisellä viikolla. Tarkempi päivä ilmoitetaan myöhemmin.

KYLVÖN SIUNAUS Pastori Ilkka Juote Lopen seurakunnasta siunaa Pappilanpuiston kylvön. Mukana myös Joentaan kyläyhdistys. Tilaisuus on avoin kaikille. Ei pääsymaksua. Päivämäärä tarkentuu kevään edistymisen mukaan.

VILLIYRTTIPÄIVÄ LA 29.05. alkaen klo 10. Tiesitkö, että nokkonen sisältää yli 30 kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiini? Päivän kurssi lauantaina 29.5. perehdyttää sinut luonnonyrtteihin ja niiden käyttöön ruoanvalmistuksessa. Asiantuntijana Sami Tallberg, ravintola Carelia, Helsinki, apukokkina Hannu Heikkinen, Pappilanpuisto. Hinta: 30,00/hlö. Hinta sisältää yrttilounaan. Osanottajamäärä 25 henkilöä.

MAATIAISKANAT Valtakunnallinen maatiaiskanaseminaari järjestetään 19.6. Pappilanpuistossa. Järjestelyistä vastaa MTT. Ei yleisölle.

LUONNONKUKKAPÄIVÄ SU 20.06. Pohjoismaista luonnonkukkapäivää vietetään aina Juhannusta edeltävänä sunnuntaina, siis 20.6. Asiantuntijamme johdolla pääsemme tutustumaan Pappilanpuiston niittyjen ja laidunten kukkaloistoon. Tilaisuus on avoin kaikille. Ei pääsymaksua. Ravintolasta lähiruokaa.

KYLÄPÄIVÄT Joentaan kyläpäivät heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna

Ilmoittautumiset kursseille: hasse@pappilanpuisto net tai gsm 050 5305602

/Hannu

Kyytönlihan hinnat

Lopen Pappilanpuisto Oy

Nyyynäistentie 35

12640 Jokiniemi

Eläimet ovat kesällä ja syksyllä 2008 syntyneitä ruohovasikoita. Ne laiduntavat lähes ympäri vuoden ulkona.Talvella lisäksi korsirehua ja kuivaheinää. Ei keinotekoisia tai tehdasvalmisteisia rehuja.

KYYTTÖKARJA HINNASTO SYKSY 2009

TUOTE HINTA alv 0%

sisäfile 51,00

ulkofile 34,00

entrecote 28,00

sisäpaisti, paahtopaisti 16,00

ulkopaisti, kulmapaisti 14,00

palapaisti, lapapaisti 13,00

potkakiekot (osso buco) 11,00

jauheliha 11,00

keittoliha (luineen) 11,00

häntä 10,00

kieli ja maksa 8,50

kokonainen tai puolikas ruho leikattuna ja pakattuna 15,00

kokonainen tai puolikas ruho 12,00

Hintoihin lisätään kulloinkin voimassaoleva ruuan arvonlisävero.

/Hannu

Metsälehmästä nykyaikaan

Suomessa on kolme alkuperäistä nautarotua. Länsi-Suomen karja (LSK), Pohjois-Suomen karja (PSK) ja Itä-Suomen karja (ISK). Nimensä mukaisesti ne kasvoivat pitkään ja osittain yhä edelleen maantieteellisesti rajatuilla alueilla. Kyyttöjen perinteiset alueet ovat Karjalassa, rajan molemmin puolin. Venäjän puolella Vienan- ja Laatokan Karjalassa sekä Kannaksella ja Suomen puolella Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Vaatimattomalla tuotannollaan ne pitivät hengissä tuon alueen väestön vuosisatoja. Suomen ensimmäinen karjanjalostusyhdistys perustettiin 1899 ja siitä alkaa ISK-karjan muistiin merkitty historia. Seuraavina vuosikymmeninä kyyttöjen arvostus vain kasvoi. Vuoden 1938 maatalousnäyttelyssä pääpuhujana oli Presidentti Kyösti Kallio, jolla itselläänkin oli kyyttökarja Nivalan tilallaan. Tapahtumasta on video YLE:n elävässä arkistossa.

Talvisota ajoi karjalaiset evakkoon ja mukaan otettiin myös karja. Päivämatkat tehtiin eläinten ehdoilla. Välillä levättiin ja lypsettiin lehmät tienposkessa. Toisen evakkoretken jälkeen karja sijoitettiin omistajiensa mukana asutustiloille ympäri Suomea. Sotien jälkeen tuontirodut vähitellen syrjäyttivät alkuperäisrotuja. Kyytöt jäivät tehokkaampien tuontirotujen jalkoihin. Alimmillaan kyyttökanta oli 1980-luvun puolivälissä, jolloin eläimiä oli enää n. 50 yksilöä. Rotu oli uhanalainen ja sukupuuttoon kuolemassa.Tuolloin heräsi joukko aktivisteja mm. prof. Kalle Maijala, joka hankki kyytöille ”suojakoteja” valtion vankiloista ja kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä, joka pelasti teurastamolta Helvi Tossavaisen karjan. Pappilanpuiston karja polveutuu tuosta kiuruveteläisestä Tossavaisen karjasta.

Pappilanpuiston karja laiduntaa luonnonlaitumilla varhaisesta keväästä ensilumiin. Suurimmat laidunalueet ovat eteläisen rannikon rantaniityillä, muuttolintujen levähdys- ja pesimispaikoilla. Toinen tärkeä kesätyö on perinnemaisemien hoito mm. Hattulan Ylikartanon mailla. Laidunnusta kutsutaan perinnebiotooppien hoidoksi. Sopimukseen kuuluu, että laitumelle ei saa viedä rehuja. Kaikki mikä siellä luonnostaan kasvaa syödään: jos nurmi loppuu, syödään lehtipuut ja lopuksi kuusenhavut. Talvella eläimet saavat korsirehua ja päästetään laitumelle jokaisena vähänkään siedettävänä talvipäivänä. Toimitamme markkinoille vuosittain 30-50 ruohovasikkaa (mullikkaa) riippuen siitä, kuinka monta poikaa on edellisenä vuonna syntynyt. Teuraspainot vaihtelevat 60-80 kg:n välillä. Tilauksesta saa myös kyytön poskia, kateenkorvaa, kieltä, maksaa, häntää, potkakiekkoja, ydinluuta. Ruhot leikataan aina asiakkaan ohjeiden mukaan.

/Hannu